Search form

Naiꞌ Mateos 24

Usif Yesus natoon nain nak Uim Onen Uuf ee of natseer

(Naiꞌ Markus 13:1-2, Naiꞌ Lukas 21:5-6)

1Rarit Naiꞌ Yesus annao nasaitan Uim Onen Uuf. Oras In feꞌ npoi nnao te, In atoup noinꞌ ein neman ma naruruꞌ Uim Onen naan in arekon. 2Mes In nataah sin im nak, “Umi ia batuur reokn ii kah een! Mes amneen mirek-rekoꞌ! Ka ꞌroo fa nteniꞌ te, sin naseer fatun ia ok-okeꞌ.”

Usif Yesus natoon am nak, In atoup noinꞌ ein of napenin susat ma nanaꞌrenat

(Naiꞌ Markus 13:3-13, Naiꞌ Lukas 21:7-19)

3Rarit Naiꞌ Yesus annao ntoko nbi ꞌtoꞌef Saitun. Onaim In atoup noinꞌ ein neman he naꞌuab anmes-mesen nok Ne. Sin naꞌuab ein am nak, “Aam! Mutoon mufaniꞌ kai saaꞌ reꞌ Ho muꞌuab ee feꞌe na. Of rekaꞌ te Ho mfain uum, tua? Ma in aꞌtaak ein on reꞌ mee? On mee nok neon amsoput naan amsaꞌ?”

4Rarit Naiꞌ Yesus nataah am nak, “Ampanat hi tuam ein rek-reko, he kais napoi naan ki. 5Fin of anmuiꞌ tuaf humaꞌ-humaꞌ neman rarit anpaas ok am nak, ‘Au reꞌ ia Kristus, Tuaf reꞌ Uisneno anbaꞌan anrair Je naꞌko unuꞌ.’ Nok ranan naan, sin napoi too mfaun. 6Karu hi mkius makenat, aiꞌ hi mneen uab anin am nak, anmuiꞌ taisibu ma makenat et mee-mee, hi kais mimtau. Fin rasin reꞌ naan ro he njarin. Mes neon amsoput naan ka ntea fa feꞌ. 7Uuf es of anmakeen nok uuf bian. Pah es anmakeen nok pah bian. Of antainuun nbi mee-mee. Ma oras amnahas maꞌtain besi! 8Mes naan ok-okeꞌ, feꞌ tanar ahunut reꞌ natoon am nak, oras neon amsoupt ii he neem een. Naan nahuum on reꞌ bifee reꞌ he feꞌ nmurai nnaben menas, natuin in oras he nahoniꞌ anpaumaak een.

9Onaim hi ro he mpanat hi tuam ein rek-reko! Sin of anhaꞌmuiꞌ ki ma nroor naꞌmaet ki. Ma tuaf naꞌko pah-pah of ka nroim nain ki fa, natuin hi mituinaꞌ Kau.+ 10Oras naan, too mfaun ii nkoit ma ka npirsain ntein Kau fa. Sin ka nmakaꞌroim ein fa, ma of anmaꞌsoos ein es nok es. 11Of anmuiꞌ aputa-kriut nak sin reꞌ naan, Uisneno In mafefa kninuꞌ. Ma too mfaun ii npirsai sin. 12Of tuaf ein sin maufiunk ein amfaun ma naꞌbaab ok antein, tar antea sin ka nmanekan fa es nok es. 13Mes tuaf reꞌ naran ma ntahan piut-piut tar antea in nmaet, Uisneno of ansoi nafetin naan ee.+ 14Fin tuaf ro he natoon ma nasinaꞌ Uisneno In Rais Reko, tar antea pah-pinan ia no mes-meseꞌ, maut he bifee-atoniꞌ sin ok-okeꞌ nahiin Uisneno In raan aꞌhonis reꞌ batuur. Rarit naꞌ neon amsoupt ii neem.”

Usif Yesus natoon am nak, amaufiun reuꞌf es of anboor neem

(Naiꞌ Markus 13:14-23, Naiꞌ Lukas 21:20-24)

15Naiꞌ Yesus naꞌuab ankoon am nak, “Uisneno In mafefa kninuꞌ naiꞌ Daniel antui anmatoom nok tuaf reꞌ in maufinu maꞌtain reꞌuf. In of antaam anhaek neu baer nuni nbi Uisneno In Uim Onen Uuf. Nok ranan naan, in nhaiꞌniis bare naan. Es naan ate, Uisneno naikoit bare naan. Oras hi mkius miit on naan, ampaant om! (Sekau reꞌ anrees tuis ia, ro he nahiin narek-rekoꞌ!)+ 16Naan anjair tanar nak, neon suust ein anpaumaak een. Oras amkius on naan ate, abitan propinsi Yudea maen nai meu ꞌtoꞌef. 17Karu tuaf anpoi nrair naꞌko umi, kais anfain he nait bareꞌ ntein. Maen amkoon, maut he kais mipein siraak. 18Tuaf reꞌ nbi rene ma poꞌon, kais anfain he nait tainusat antein. Maen amkoon nai!+ 19Reꞌ tkasian sin baineis-neis ii, es reꞌ bifee maꞌapuꞌ, ma bifee reꞌ nasuus riꞌana kruꞌuf. Te sin ka bisa naen nanan fa. 20Onaim reko nneis hi mꞌonen he siraak naan kais nateef nok oras naꞌuur, aiꞌ nateef nok neno snasat. 21Fin neno naan susat maꞌtaniꞌ! Anmurai naꞌko oras Uisneno nmoeꞌ pah-pinan tar antea oras ia, atoniꞌ ka nkius niit fa susat maꞌtaniꞌ nahuum on reꞌ naan. Ma atoniꞌ of ka nkius niit antein fa susat maꞌtaniꞌ nahuum on reꞌ naan amsaꞌ.+ 22Mes hi mꞌua reok, fin Uisneno naꞌparan neno naan. Karu kaah fa te, ka tiit tain fa tuaf reꞌ ntahan he nmoin nabaar. Mes, natuin Uisneno nneek In tuaf ein reꞌ In npiir nain sin, es naan ate In naꞌparan neon suust ein naan.

23Karu neno naan antea goen, hi mneen tuaf nak, ‘Amkius! Kristus es ia!’ Ma tuaf bian nak, ‘Kristus es nee!’ Mes hi kais ampirsai, joo! 24Fin of anmuiꞌ tuaf anpoi ma npaas ok nak, ‘Au reꞌ ia, Kristus!’ Ma bian antein nak, ‘Au reꞌ ia, Uisneno In mafefa kninuꞌ.’ Sin of anmoꞌen rais sanmakat humaꞌ-humaꞌ anpaken niutn ein sin kuasa he nputa-kriu atoniꞌ. Sin nsoob ein he napoi Uisneno Iin na msaꞌ. 25Onaim hi ro he mpaant om rek-reko, joo! Neon suust ein naan ka ntean fa feꞌ, mes Au utoon ꞌain ki!

26Karu tuaf natoon ki mnak, ‘Kristus et amneraꞌ nee, joo!’ hi kais amnao meu nee. Ma karu nmuiꞌ tuaf nak, ‘Kristus et umi ia nanan!’, hi kais ampirsai sin aputa-kriut ein naan. 27Fin Au reꞌ ia, Mansian Batuur-Batuur. Oras Au ꞌfain ꞌuum aꞌbi pah-pinan ia, too mfaun ii niit Kau, nahuum on reꞌ rimat reꞌ nariim naꞌko pasaꞌ maans ee ꞌsaen neu pasaꞌ neon-teas.+

28Oras Au ꞌfain ꞌuum, hi of mihiin mak Au et mee. On reꞌ tuaf nahiin nak, karu nmuiꞌ koor amneuk puun ein nabu-buan anbin baer jes, naan anmuiꞌ punuꞌ et bare naan.”+

Usif Yesus naꞌuab anmatoom nok he nkoen On anfain neem

(Naiꞌ Markus 13:24-27, Naiꞌ Lukas 21:25-28)

29Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab antein, he natoon neu In atoup noinꞌ ein am nak, “Oras neon suust ein naan okeꞌ nrair,

‘Maans ee of anjair meisꞌokan,

fuun ne ka masnaa fa ntein amsaꞌ.

Kfuun ein of anbamoufun naꞌkon neon goe tnanan,

ma kuasa et neon goe tnanan sin natseran.’+

30Rarit mansian ii niit tanar anbi neon goe tnanan nak, Mansian Batuur-Batuur ii he nkoen On anfain neem. Ankisun on naan ate, uuf-uuf ma pah-pah abitan pah-pinan namtaun tar antea sin ankaen. Au of aꞌsaun ꞌuum aꞌbi nope, naꞌ mansian ii niit Au kuasat ma Au ꞌpinaꞌ ma krahaꞌ sin ok-okeꞌ.+ 31Rarit Au ꞌpaek toꞌis reꞌ in haan ee maꞌtaniꞌ he uprenat Uisneno In ameupt ein etan sonaf neno tunan annaon naꞌbuaꞌ tuaf reꞌ Au ꞌpiir ꞌaan sin naꞌkon pah-pinan ia pani-mpain, naꞌko pasaꞌ maans ee ꞌsaen tar antea pasaꞌ neon-teas, naꞌko pasaꞌ ponain tar antea pasaꞌ haaꞌ-nua.”

Neon suust ein anjair tanar Usif Yesus In amneman

(Naiꞌ Markus 13:28-31, Naiꞌ Lukas 21:29-33)

32“Au ꞌpake ꞌtopeꞌ naꞌko hau. Karu in noon ein nmurai namnaut moor ein, naan anjari ꞌtakaf nak, oras fauk nais ii he ntaam een. 33On naan amsaꞌ, oras hi mkius neon suust ein neman, on reꞌ Au utoon ꞌain ki, tanar naan ꞌak, oras he Au ꞌuum ii npaumaak een. 34Oras ia, mneen mirek-rekoꞌ! Naꞌko mansian ii ok-okeꞌ reꞌ nmonin oras ia, of anmuiꞌ tuaf reꞌ ka nmaet fa feꞌ, oras neon suust ein naan neman. 35Maski neon goe ma pah-pinan ia namnekun, mes Au aꞌat ma kabin sin nabar-baran kuuk.”

Usif Yesus naꞌuab am nak, In oras amneman naan, maꞌnifaꞌ

(Naiꞌ Markus 13:32-37, Naiꞌ Lukas 17:26-30,34-36)

36“Ka tiit fa tuaf reꞌ nahiin oras Au ꞌfain ꞌuum. Uisneno In ameupt ein et sonaf neno tunan, ka nahinin fa msaꞌ. Au kuuk, ka uhiin fa msaꞌ. Suma Au Amaꞌ kuun es reꞌ nahini nmees. 37Fin Au reꞌ ia, Mansian Batuur-Batuur. Oras Au ꞌfain ꞌuum, nahuum on reꞌ un-unuꞌ oras naiꞌ Noh anmoin feꞌ.+ 38Noe sakoꞌ naan ka nsaen sin fa feꞌ, mansian ii nbukaen amin-minat, ma nmatsaon on reꞌ biasa. Sin nmoꞌen on reꞌ naan piut-piut, tar antea naiꞌ Noh antaam neu bnao koꞌu naan. 39Mes oras noe sakoꞌ ansaen sin, naꞌ sin maatk ein natfeꞌin, he sin nahinin saaꞌ reꞌ njair naan. On naan amsaꞌ, oras Au ꞌfain ꞌuum.+ 40Anbi oras naan, karu tuaf nua antofan nbin rene, nok askeken ate, Uisneno nait neik es, ma namaikaꞌ es. 41Karu bifee nua napaun makaꞌ, nok askeken ate, Uisneno nait neik es, ma namaikaꞌ es.

42Es naan ate, hi ro he mpao ma mpanat ansuun oras et fai ma manas, fin hi ka mihiin fa oras reꞌ rekaꞌ te, hi Usiꞌ ankoen On anfain neem. 43Mitenab mirek-rekoꞌ! Karu anmuiꞌ uim tuaf reꞌ nahiin neu abaakt ee he ntaam mabeꞌ ia, in ro he npao ma npanat piut-piut, maut he abaakt ee kais antaam neu uim je nanan. 44Onaim hi ro mibaarb om batuur-batuur. Fin oras Au ꞌfain ꞌuum reꞌ naan, nok askeekn aah!”+

Usif Yesus nanoniꞌ mnak, ameput ro he natuin in uisn ee in roimn ee nkoon

(Naiꞌ Lukas 12:41-48)

45Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab antein am nak, “Hi ro he mjair on reꞌ ameput reꞌ natuin in uisn ee romin. Karu in uisn ee he nnao neu bare ꞌroo, in nait ameput on reꞌ naan, he nꞌurus mnahat ma mninut neu in uim je nanan. 46Karu in uisn ee nfain neem ma nkius niit in ameput naan anmeup rek-reko, ro tebes in of anmariin nok ameput naan. 47Ampirsai Kau, fin usiꞌ naan of anfee kuasa neu ameput naan, he nꞌurus in aꞌmuiꞌk ein ok-okeꞌ.

48Mes karu ameput naan maufinu, in of natenab anbi in nekan am nak, 49‘Reko! Usiꞌ nnao on nai te, sekau nahiin oras usiꞌ nfain neem, oo!’ Natenab on naan ate, in nmurai nbeos ma npokos ameput bian. Ma in ntoko ma naah-niun amin-minat nok amauft ein. 50Mes feꞌ ka natenab naan fa saaꞌ-saaꞌ, nok askeken ate, in uisn ee nfain neem. 51Onaim usif naan anhaꞌmuiꞌ je maꞌtaniꞌ, rarit nait inpoirn ee neu moneꞌ, he in nabua nok atoin aputa-kriut ein. Anbi bare naan, sin ok-okeꞌ ankaen npin-piuns ein, natuin sin napenin susat ma nanaꞌrenat maꞌtaniꞌ.”