Search form

Mateo 12

Ikenkithatakotziro Jesús kiteesheri rimakoryaantaitari

(Mr. 2.23-28; Lc. 6.1-5)

1Okanta apaani kiteesheri rimakoryaantaitari, ikenanake Jesús pankirentsimashiki. Tema ritasheyaiyatziini riyotaanewo, ikowiitanake okithokiki pankirentsi royaari. 2Iñaakeri Fariseo-paini, iro ikantantakariri Jesús: “Pamineri piyotaanewo. Jiroka kiteesheri rimakoryaantaitari ini, te ishinetaantsita inkowiitaite.” 3Rakanakeri Jesús ikantziri: “Tema piñaanatakotziri ikantakota David-ni, aantawetariri ritashe itsipayetakari ikaataiyini. 4Ikyaake pairani tasorentsipankoki, rowakawo tasorentsitatsiri, ipayetakeri eejatzi itsipatakari. Te ishinetaantsiweta, apatziro rowapiintawo Imperatasorentsitaarewo. 5Rosankenaitake eejatzi pairani Inintakaantaitanewo, okantzi: ‘Eero pantawaitantawo kiteesheri rimakoryaantaitari.’ Iro kantzimaitacha riyaatapiintzi Imperatasorentsitaarewo kiteesheriki rimakoryaantaitari tasorentsipankoki, rantawaitapiintzi. Tekaatsi kisakotyaawone. 6Nokantzi naaka, eenitatsi jaka impinkathaperoiteri, iri anairori tasorentsipanko. 7Iro rosankenatantaitakawori pairani, kantatsiri:

Te apa nonkoweri pamayetaina pipira pitagainari.

Iro nokowaperotairi pineshironkayetairi pisheninka.

Arikame pinkemathatero jiroka, eero pikantzirime jirikapaini, te ikaariperoshiretzi. 8Jirika Itomi Atziri ipinkathariperotzi irirori, ranairo kiteesheri rimakoryaantaitari.”

Atziri kisoimpekiri

(Mr. 3.1-6; Lc. 6.6-11)

9Ikanta rowaaganaawo Jesús, ikyaapai eejatzi rapatotapiintaitaga. 10Ari risaikakeri janta atziri kisoimpekitatsiri. Ikanta Fariseo-paini, rosampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Kameethatatsima petsiyatakotakagairi kisoimpekiri kiteesheriki rimakoryaantaitari?” Iroowa rosampitantariri ontzimantyaari inkantakoteriri. 11Rakanakeri irirori, ikantziri: “Te paminaminthatashitari pipira arika rotetya omoonaki kiteesheriki rimakoryaantaitari, petakotari, pagairi. 12Iriira retakoperoitari atziri, ranairi piratsi. Te owaariperoshiretantzi aneshironkatante kiteesheriki rimakoryaantaitari.” 13Riñaanatanakeri atziri kisoimpekiri, ikantziri: “Pampiryaawakotai.” Matanaka atziri, akotsitanai, oshiyanaawo otsipa rako. 14Kisaiyanakani Fariseo-paini. Jataiyakeni, ikenkithawaitaiyini, ikantzi: “¿Jimpe ankanterika Jesús, ampeyakaantyaariri?”

Rosankenatakoitzitakari pairani Jesús

15Yotake Jesús ikowaitatzi ritsitokaiteri, iro rowaagantanaari. Royaatanakeri osheki atziri, retsiyatakotakagairi maawoini mantsiyari. 16Ikantayewetakari: “Eerowa pithawetakotana.” 17Ari imonkaatari rosankenatakagaitakeriri pairani Kamantantaneri Isaías-ni, ikantzi:

18Jirika nimperatanewo, iri niyoyaakeri.

Netakotanewo rini, iri oimoshirenkanari.

Kisokero roweri Tasorenkantsi,

Inkenkithatakagairi kaari asheninkata, inkamantairi irooperotatsiri.

19Eero richeraawentawaita irirori,

Eero ikemaitziri ishintsite inkenkithatakotya,

20Eero rowatsiperotziro risatairo sonkare sataawetainchari,

Eero roitsiwakiro paampari paampamenkiwetainchari,

Irojatzi rimatantyaawori iñeero irooperotatsiri. +

21Iri royaakoneentairi kaari asheninkata raakotairi iwairo.

Kishimatziriri Tasorenkantsi

(Mr. 3.20-30; Lc. 11.14-23)

22Ikanta ramaitakeniri Jesús raayiri peyari, ramashookitakaakari, ikisowaantetakaakeri eejatzi. Retsiyatakotakaawakeri, aminanai kameetha, ñaawaitanai eejatzi. 23Riyokitziitanake maawoini atziri, ikantaiyini: “¿Iriima jirika icharine David-ni oyaakoneentziri?” 24Kemaiyakeni Fariseo, ikantaiyanakeni irirori: “Jirika atziri ishintsitakaatziiri ashitariri peyari Beelzebú, iro rowawisaakotantariri raagayetziri peyari.” 25Iri kantzimaitacha Jesús riyotakotakeri ikenkithashireyetari, ikantanakeri: “Atziri ipinkathariwentaitziri tsikarikapaini, arika rantaminthatawakaiya, ari iñaakero rookanawentawakaiya. Eejatzi arika rantaminthatawakaiya inampiki atziri, ari iñaakero rookanawentawakaiya inampiki. Arika rantaminthatawakaiya atziri ikaatzi risaikawankotawakaa, ari iñaakero rookanawentawakaiya ipankoki. 26Ari ikantari eejatzi peyari arika rantaminthatawaiyaame. Arika rookanawentawakaanakya, ¿eeroma iñiiro rithonkya? 27Iriirikame Kamaari Beelzebú shintsitakainane naaka, ¿irijatzima Kamaari shintsitakayiriri piyotaanewo eeroka rowawisaakotantariri raagaitziri? Arika okanta pithawetakotatziiri piyotaanewo, ari inkisaneentawentakemiro okaatzi pikantakeri. 28Iri Tasorenkantsi poñaachari Pawaki shintsitakaanari naaka nowawisaakotantariri raayiri peyari. Irijatzi Pawa omapokakemiri eeroka ipinkathariwentantzi. 29Arika inkowaite inkoshiiteri shintsitatsiri kameetha atziri, ontzimatye retaitawakyaari roosoiteri, eero ikisakowentantawo rashiwetari arika rayitaiteri. 30Ikaatzi kaari aapatziyanari naaka, iriitake kisaneentanari. Inkaate kaari amitakotenane rowiitakotena, reewanatakotatyaana. 31Iro kantzimaitacha nokantzi naaka: Kantacha impeyakotairi Pawa inkaate kaariperoshirewetachari, eejatzi inkantairi maawoini ñaawaiwetawori kaariperori ñaantsi. Iriima kishimatakerine Tasorenkantsi, eero ipeyakoitairi. 32Ari okantari eejatzi: Kantacha impeyakotairi Pawa inkaate kishimawetyaarine Itomi Atziri, iriima kishimatakerine Tasorenkantsi, eero iñagairo impeyakoitairi. 33Oshiyawaityaawo arika iñagaitero kameethari chochoki, riyotaitzi kameetha ini owaato tsika opoñaakawo chochoki. Ari okantari eejatzi arika iñagaitero chochoki piyantatsiri, riyotaitzi kaariperori ini owaato tsika opoñaaka iroori. 34Poshiyakari maanke, kaariperoshireri pikantaiyakani. Tekaatsi pinkenakairo piñaawaitero kameethari, te ompantyaawo pikenkithashireyetari, iro okaariperotantakari piñaawaiyetziri. 35Tema apaani kameethashireri ikenkithashiretawo kameethatatsiri, iro okameethatantari rantayetziri. Iriima kaariperoshiretatsiri te ikenkithashiretapiintawo kameethatatsiri, iro okaariperotantari rantayetziri. 36Iro nokantantari naaka, ari raminakoitairo paata kaariperori riñaawaitaitziri. 37Kameetharika okaatzi piñaaneyetari, ari raakameethaitaimi. Irooma terika okameethatzi, inkantayeetaimi: ‘Kaariperoshireri pinake, osheki pinkemaatsitaiyaawo.’ ”

Ikowaweta kaariperoshireri ritasonkawentantaite

(Lc. 11.29-32)

38Ikanta rakaiyanakeni Fariseo itsipatakari Yotzinkariite ikantanakeri: “Yotaantanerí, nokowi noñeemi pitasonkawentante.” 39Rakanake Jesús ikantzi: “Kaariperoshireri pinaiyini eeroka, pithainkanewo powakeri Pawa, pikowaiyini piñeena nitasonkawentante. Eeromaita noñaayimiro, apatziro piñeero oshiyaawone awishimotakeriri pairani Jonás, 40iniyantakariri oshiyariri antari ñaaweri, tema mawa kiteesheri risaikake imotziki. Ari inkantyaari eejatzi jirika Itomi Atziri inkitawetapaintya mawa kiteesheri. 41Paata arika raminakoitairo okaatzi rantaitziri, ari riyakowentaimi Nínive-satzi, tema ikemisantairi pairani irirori Jonás ripakaanairo ikaariperoshirewetaiyani. Tema jirika saikimotakemiri iroñaaka ranairi Jonás. 42Paata arika raminakoitairo okaatzi rantaitziri, ari iyakowentaimi tsinane pinkathawotatsiri pairani nampitsiki Sabá, tema ipokashitakeri iroori pinkathari Salomón, okemisantairi. Jirika saikimotakemiri iroñaaka ranairi Salomón.”

Ripiyashitanta peyari

(Lc. 11.24-26)

43“Oshiyawaitakawo risaikashiretantari peyari apaani atziri, ipankotetakawo rañaamento. Arika rookaweetakyaari, awisakowetaa atziri risaikantakari peyari. Jatawetaawo ikenawaitzi ochempiki, te iñi jimpe risaike. 44Ikantashiretai peyari: ‘Nipiyaita nopankoki tsika nopoñaanaka ketziroini.’ Piyaawo peyari, iñaapairi atziri kameetha opishitaka rañaamento, owaneenka okantaka. 45Riyaatashitakeri maperotzirori ipeyaritzi, inkantakeri: ‘Jame aate nopankoki, pintsipatena ampinkatharite.’ Ramake ikaatzi 7. Ari rashironkaaperotyaari jirika atziri, eero roshiyaa rashironkaaweta pairani eepichokiini. Ari pinkantayetaiyaari iroñaaka eerokapaini.”

Ikenkithatakotziro Jesús inaanate eejatzi irirentzi

(Mr. 3.31-35; Lc. 8.19-21)

46Eekero ikenkithatakaatziiri Jesús atziri piyowentakariri, ari areetapaaka inaanate otsipatakari irirentzipaini, okatziyapaaka jakakeroki, okaimakaantapaakeri. 47Ikantaweetakari: “Ari ipoki pinaanate otsipatakari pirentzipaini, okowi oñeemi.” 48Ari rakanake ikantzi: “¿Iitaka pikenkithashiryaari iroowa nonaanate, iriira nirentzitari?” 49Rookotanakeri ikaatzi riyotaayetapiintakeri, ikantzi: “Jirikapaini iriitake noshiyakagairi nirentzi, iro noshiyakagairi eejatzi nonaanate. 50Tema maawoini antanairori ikowayetziri Ashitairi Inkitesatzi, iriitake nirentzitaari, irootake nitsirotaari, irootake ninirotaari.”