Search form

Deuteronomy 4

Moses-aam Alerquagai Israel-aam Yui Niisngalriarusqelluki

1“Nutaan-llu Israel-aam yuini, niicugniciki picirkiutet alerquutet-llu elitnaurutenka elpecen̄un, aturluki-llu; unguvanaurtuci, iterluci-llu piksagutnaurci nuna Atanrem ciuliarpeci Agayutiita cikiutii. 2Elpeci-llu ilangaitarci qaneryaraq alerquutekelqa elpecen̄un, wall'u cali ilangarrngaunaku. Aturciki alerquutai Atanrem Agayutevci cikiutekellrenka elpecen̄un. 3Iigpeciuggun tangellruarci qaillun Atanrem pillra Baalpeor-ami. Tua-i Atanrem Agayutevci piunrillrui tamalkuita akunlevcen̄ek ciktaallret Baal-amun. 4Tau͡gaam elpeci asvaitellerni ukverpeciuggun Atanermun Agayutevcen̄un maa-i tamarpeci unguvauci.

5“Tangerrluku elicungcallruamci picirkiutnek alerquutnek-llu Atanrem Agayutma alerquuciatun, elpecen̄un atuusqelluki nunami itqevcen̄i piksagutarkauluku. 6Qemangqakiciki aturluki-llu; tua-i umyuartuciquci taringumaluci-llu tangellratni atanruvilget. Ellaita niiskunegteki makut tamalkuita picirkiutet qanerciqut, ‘Ilumun una atanruvik yungqertuq umyuartulrianek taringumalrianek-llu.’

7“Nani atanruvilegmek pitangqerta agayutengqellriamek canimenaku, Atanertun Agayucetun wangkutnun canimelngurtun? Tamiini elliin niitelaraakut qayagaaqamten̄i ikayuusqelluta. 8Cali-llu nani pitangqerta atanruvilegmek picirkiutengqellriamek alerquuterluni-llu ellualrianek makucetun alerquutetun ciuqerpecen̄i unuamek nasvallemtun? 9Tau͡gaam qaunqici, murilkelluci cakneq elpecen̄ek, iigpeci tangellrit nalluyagucuaraci, ircaqurpecen̄i-llu uitanriryuartut unguvallerpeci taktaciatun. Nallunrirceciu irniarpecen̄un tutgarpecen̄un-llu 10qaillun tuani ernermi nangengqallerci Atanrem Agayutevci ciuqerrani Horeb-aami, Atanrem-llu qanellra wangnun waten, ‘Quyureski yuut ciuqamnun niicetnaunka qaneryaramnek, elitnauraat qigcigyullerkarteng wangnek ernerni tamalkuita unguvallermeggni nunami, tuaten-llu elitnaurnaurait irniateng ayuqesqelluki.’

11“Qanrutekluku-llu elpeci nangerngallerci caniani ingrim, ekurpallrani ingriq kenermek qilak tekilluku, caqumaluni amirlumek tan'gercetqapigtellriamek. 12Tuani Atanrem qalarutellrukiici kenrem akuliinek; elpeci niilluku qanelriim nepii tau͡gaam elucia tangerpek'naku, erinaqainarmek tau͡gaam niilluci. 13Cali qanrutkaa elpecen̄un akqutni tauna elpecen̄un alerquutekellni atuusqelluku, taukut-wa inerquutet qulen elliin igautellni malrugnun teggalqugnun. 14Alerqurlua-llu elitnauresqelluci alerquutnek aturarkarpecen̄ek nunami piksagutarkarpecen̄i.

Aarcirtuun Agayutnguanun

15“Taumek murilkici cakneq elpecen̄ek. Tua-i tangellrunrituci elucilegmek tuani ernermi Atanrem Horeb-aami qalarutellrani kenrem qukaanek. 16Taumek assiiruyutekarpecen̄ek elpecen̄ek pilingaituci watqapik cam ayuqiinek: angutnguamek, arnaruamek, 17ungungssimek, yaqulegmek, 18ciissimek wall'u neqmek. 19Cali ciktaarviknaluki wall'u kevgiurnaluki umyuartequcaqunaciki qilagmi tangtukci — akerta, iraluq, agyat-llu. Makut Atanrem Agayutevci tamalkuitnun yugnun qiliim aciani allakalqai. 20Tau͡gaam Atanrem elpeci teguluci anutaaci kaminiarpagmek, Egypt-aamek, yuusqelluci elliin nakmiin pikluci, maa-i pikliusngallermitun. 21Cali-llu Atanrem qenrutellruanga elpeci pitekluci, qanerluni-llu wangnun Jordan-aaq qerarngaitniluku, iterngaitnilua-llu assilriamun nunamun Atanrem Agayutevci cikiutekellranun elpecen̄un paitaqesqelluku. 22Tua-i wiinga tuquarkaugua maani nunami, ayagciigatua akianun Jordan-aam; tau͡gaam elpeci ayagciquci piksagulluku-llu tamana nuna assilria. 23Murilkekici elpecen̄ek, nalluyagucuarci akqutii Atanrem Agayutevci akqut'liallra pillgutekluci. Niisngaluku-llu inerquutekellra pilisqevkenaci agayutnguanek; 24tua-i-wa Ataneq Agayutsi kenertun ayuqngan ayulriatun, inglukesten̄i uitasngaunaki.

25“Irniangellerpeci kinguani tutgarangluci-llu, nunami-llu tamaani ak'allaurrluci, assiilnguq atuquvciu agayutngualiluci elucilirluku canek piciatun, aturluku assiilnguuluku-llu tangvakngaa Atanrem Agayutevci, eqcetaarluku qenertellerkaanun, 26tua-i waniwa qayagaagka qilak nuna-llu nallunritesten͞gusqellukek elpecen̄un unuamek, niitenrilkuvciu alerquuteka, piunriumaqapigciiquci maaken nunamek. Tamaani-llu piksagutarkarpecen̄i nunami akiani Jordan-aam ak'anun yuungaunaci. Pinrilqurrunaci piunriumaarkauluci. 27Cali Atanrem cekavciiqluci akuliitnun ayuqenrilnguut yuut, ikgellrurtarkauluci tamakuni allani angayuqauvilegni Atanrem ayagvikevkallrini. 28Cali-llu tamaani kevgiurciquci agayutnun muragnun, teggalqunun-llu, yuut unataita piliaritnun, tangerciigalngurnun, niicuilngurnun, neryuilngurnun, naryuilngurnun-llu. 29Tau͡gaam tamaantellerpecen̄i yuarciqerci Ataneq Agayutsi, nalaqeciqerci-llu, yuaquvciu ircaqurpeciuggun yuucirpeciuggun-llu tamalkirrluci. 30Nangteqkuvci, makut tamarmeng tuskata elpecen̄un ernerni kinguqlirni, uterciiquci Atanermun Agayutevcen̄un niilluku-llu erinii. 31Tua-i-wa Ataneq Agayutsi naklegtalriaruami; cakaarngaitaaci piunrirngaunaci-llu, nalluyagusngaunaku-llu elliin akqun piliallni ciuliaci pillgutekluki.

32“Kitaki apqaurutkiciki watua erenret pellullret yuurpailegpeci, erneq ayagneqluku Agayutem pilillra yugmek nunami. Apqaurluci qiliim iquanek iquanun waten angtalriamek piurcimalriartangqellrucianek, wall'u kina niitellrucianek mat'um ayuqiinek. 33Nani-qaa yuut niiteqaqsaitut eriniinek agayutem qalartellriamek akuliinek kenrem, elpeci niitellrucirpecetun tau͡gken unguvaluci? 34Wall'u nani agayucetangqerta teguilriamek yugnek piknaluki allamek angayuqauvigmek, tuaten Ataneq Agayutsi elpecen̄un pillruciatun Egypt-aami? Iigpeciuggun tangellruksi pinini artuqailucini-llu aturluku cangerlagnek anguyagmek-llu tut'evkarillra; irr'inarqellriatgun-llu wall'u nallunailkutatgun calillra, cat-llu alingnarqelriit tut'elluki. 35Elpecen̄un man'a nasvaumallruuq nallunritesqelluku Atanrem Agayutngucia; allataituq-llu avatiini. 36Qilagmek pakmaken elpecen̄un erinani niicetaa ellangcarluci; nunami-llu keneq angelria, elliin pini tangercetaa, niitarci-llu qalartellrani kenrem akuliinek. 37Tua-i-wa kenekngamiki ciuliaci cucukluki-llu kinguvrit kingunritni, anulluci-llu Egypt-aamek nayuucimikun, angelriakun-llu pinimikun. 38Ciunerpecen̄ek au͡g'arluki atanruviit angenrulriit pininrulriit-llu elpecen̄i, itrutnaluci cikiutekluku nuniit kinguvanertaqevkarluku, maa-i tuaten ayuquciatun. 39Taumek nallunriciu unuamek umyuarpeciuggun Atanrem Agayutngucia qilagmi pakmani nunami-llu cali. Allataunani-llu. 40Taumek aturarkaugaci picirkiutai alerquutai-llu, wiinga alerquutekellrenka elpecen̄un unuamek, elluarrluci piurniartuci irniaci-llu kinguvcen̄i, unguvamaniartuci-llu nunami Atanrem Agayutevci cikiutekellrani elpecen̄un.”

Nunarpiit Uqisngaviit Calaralirnerani Jordan-aam

41Tua-llu Moses-aaq allakariuq nunarpagnek pingayunek Jordan-aam calaralirnerani, 42tuqucillrem qimagvigkainek, ilani tuquskaku pitsaqa'artevkenaku inglukellruvkenaku-llu, tua-i qimakuni taukut nunarpiit iliitnun unguvani anirturciqaa. 43Ukut waniwa nunarpiit: Bezer-aaq yuilqumi manigcelngurmi nunami Reubenite-at qimagvigkaat, Ramoth Gilead-aaq Gadite-at qimagvigkaat, cali Golan-aaq Bashan-aami Manassite-at qimagvigkaat.

Agayutem Alerquutiin Cikiutekellran Ayagnera

44Waniwa alerquun Moses-aam taqellra Israel-aam yuinun; 45makut-llu cali maa-i picirkiutet alerquutet-llu Moses-aam qanrutkellri Israel-aam yuinun Egypt-aamek anellratni. 46Akiani Jordan-aam kuignayugmi nalliini Bethpeor-am, nunautiini Sihon-aam angayuqrata Amorite-at. Tauna uitauq Heshbon-aami, Moses-aam Israel-aam-llu yuin cirlakellrat Egypt-aamek anllermeggni. 47Cali ellaita tegullruat piksagulluku man'a nuna, Og-am-llu nunautii angayuqrulriim Bashan-aami, cali-llu Amorite-at angayuqaagket malruk calaralirnerani Jordan-aam. 48Nuna una ayagnirtuq Aroer-aamek uitalriamek mengliini kuignayuan Arnon-aam, tekilluku ingriq Sirion-aaq (tauna Hermon-aaruuq). 49Ilakluku tamalkuan Arabah calaralirnerani Jordan-aam, tekilluku imarpia Arabah-m, ingrim Pisgah-m aciani.

Yupik Bible

Yupik Bible © 2012 American Bible Society

More Info | Version Index