Search form

Exodus 12

Kituun

1Atanrem qanrutak Moses-aankuk Aaron-aaq-llu Egypt-aami: 2“Man'a iraluq ciuqliugarkauguq allrakumi elpecen̄un. 3Makunek ayuqucirtuqiki tamalkuita Israel-aat: mat'um-gguq erenrin qulngurutiitni atauciuqaqluteng angutet cucukliqilit qusngiyagarmek wall'u qusngirngalnguyagarmek enelgutni-llu pikameggnek. 4Ilakellriit ikgelkuneng, nangluku neresciigatarkaukunegteggu, elaqliteng-llu avegluku piniaraat yuut amllertaciat cuqluku, yuum-llu ataucim neqkanra cuqekluku. 5Cucuklirniartuci qusngimek wall'u qusngirngalngurmek, tau͡gaam angucaluugarkauluni ataucimek allrakurluni natlugnerunani-llu. 6Iralum erenrin akimiarunritariita atakuani tamarmeng Israel-aam yuin tuqutarkaugait ungungssit. 7Yuut ungungssim augan iliinek piluteng mingugniarait amiiget naparyait, amiiget-llu qulait, eneni ungungssimek nervigkameggni. 8Taumi unugmi kemget kelipiluki kenirraarluki nerniarait qatlinarqelrianek naunrarnek avuluki, kelipanek-llu quulecirailngurnek tapirluki. 9Neryaqunaciki ilait qassauluki wall'u qallaulluki, tau͡gaam tamalkuuciicetun kelipirraarluki, ilakluki qamiqurrit, iruit, iluita-llu cai. 10Ilakuiyaqunaci unuaqullranun. Ilakuartangqerqan unuaqullranun ekuakiciki. 11Nerniartuci upingaluci, naqugngaluci, aluilitaci aturluki ayaruci-llu tegumiaqluki; cukangnaqluci nerniartuci. Man'a Atanrem Kituutekaa.

12“Tuani unugmi pekciiqngama tamalkuan nuniini Egypt-aam, tuquqluki angutet yung'eqarraarutet, yuungraata ungungssiungraata-llu, anucimirqecetaarluki tamalkuita agayutai Egypt-aam. Wiinga Atanruunga. 13Auk nallunailkutaqeciqerci eneni uitavigpecen̄i. Wiinga auk tangrraqamku kitularciqamci cangerlagmun tuc'etevkenaci piunrirtekarpecen̄un anucimirqecetaallemni Egypt-aarmiut. 14Atulaqiciu una erneq agayumacirpecen̄un piciryaraqluku, nerevkariyaraqluku, umyuaqiyaraurrluku wiinga Ataneq caliallemnun. Atulararkauluku taqsuunaku.”

Quulecirailngurmek Kelipartularyaram Atullerkaa

15Ataneq cali qanertuq, “Ernerni malrunlegni nerlarciquci quuleciraunrilngurnek kelipanek. Erenret-llu ciuqliatni anciiqaci nevcen̄ek quulecirat. Tua-i kina imna nerelria quuleciramek kelipamek erenret ukut malrunelgen iluatni, tauna ilaungairuciiquq yumnun. 16Erenret taukut ciuqliatni malrunelgatni-llu quyurrluci agayulaqici, caliksaunaci taukugni erenregni neqkiullerpeci avatiini. 17Atulaqiciu man'a piciryaraq, quuleciriyarailngurmek kelipartularvik, tua-i-wa tuani ernermi anutellruamci yuullgutkellriani Egypt-aamek. Taumek erneq una pinritevkenaku piciryaraqekiciu taqsuunaku ukanirpak. 18Iralut ciuqliatni atakuani akimiarunritariitni (14) erenrin, nerlarniartuci quuleciraunrilngurnek kelipanek, yaavet yuinaq ataucimek cipluku (21) ernengellran atakuanun. 19-20Ernerni malrunlegni eneci quulecirartangqerrngaituq. Kina imna ilasi wall'u tamakumiungurtelleq quuleciralegmek nerkuni yumnun ilaungairuciiquq.”

Ciuqliq Kituun

21Moses-aam Israel-aat ciuliqagtait tamalkuita taisqai qanrulluki-llu, “Cucuklirluci tamarpeci ilakuralriit ataucimek angucalumek qusngiyagarmek, wall'u ayagyuamek qusngirngalngurmek, tuqulluku tauna Kituun aturniarci. 22Avayaanek naunraam hyssop-aam tegulluci, akurqaarluku-llu qantamun augmek imalegmun minguglukek amiigem naparyak, amiigem-llu qulii. Kina-llu anngaunani tuaken enemek unuakuurrnatkaanun. 23Ataneq-llu pekeskuni Egypt-aakun tuqurqiluni, tangerciqaa auk naparyani amiiget-llu qulaitni. Tuqum-llu an'gilaa tuquciyartulria itercessngaitaa enevcen̄un. 24Elpeci irniarpeci-llu niisngaarkaugait makut picirkat akwarpak. 25Itquvci nunamun, Atanrem akqutkellranun elpecen̄un cikiutekciqniluku, man'a piciryaraq atulararkaugarci pinriteksaunaku. 26Irniarpeci apeskaceci, ‘Cauga man'a piciryaraq?’ 27Waten kiukici, ‘Ungungssimek tuquciyarauguq Kituutem atullran nalliini, qigcikutnguluni Atanermun. Tua-i-wa kitullruaki Israel-aat enait Egypt-aami: Tuquqluki Egypt-aarmiut wangkuta tau͡gken pivkenata.’”

Yuut-llu ciisqumiggluteng ciktaartut. 28Israel-aam-llu yui tuaten pillruut, Atanrem alerqullruciatun Moses-aankuk Aaron-aaq-llu.

Tan'gaurluut Yung'eqarraarutet Tuqullrat

29Unuum qukallrani Atanrem tuqutai tamalkuita tan'gaurluut yung'eqarraarutet, Pharaoh-m, atanruviim aqumllerani aqumgalriim, qetunraanek ayagluki, pinrilqerrunaki, itengqalriit tuaten qetunrait ilakluki. Ungungssit-llu cali angucalut irniqarraarutait tuqucimaluteng. 30Tuani unugmi Pharaoh, atanerruat-llu, tamarmeng-llu Egypt-aarmiut tupagtut. Qialrianek-llu nep'nguq Egypt-aami tamalkuan, enet tamarmeng tuqumalriartangqerrameng. 31Tuani-llu unugmi Pharaoh-m Moses-aankuk taisqak qanrullukek-llu, “Ayagtek, Israel-aam-llu yui! Nunamnek ayagci. Ayagluci kevgiuryarturciu Ataneq qanellrucirpetegtun. 32Malikluki qusngiuceci, qusngirngalnguuceci', kuluvauceci-llu ayagci; wiinga-llu piicautniarpecia.”

33Egypt-aarmiut-llu kiikiarait yuut patagmek unitesqelluku nunaseng, qanerluteng, “Tamamta tuquciqukut ayanrilkuvci.” 34Tua-i yuut kelipissuuteteng imirait quulecirailngurnek urtanek aklunun-llu imgulluki atmagluki ayautait. 35Israel-aam-llu yui pillruut Moses-aam qanellratun, kaigavikluki Egypt-aarmiut qerrirlinek suulutaanek-llu kenugutnek aturanek-llu. 36Atanrem takaryagucetai Egypt-aarmiunun, cikirtelluki-llu kaigataitnek. Waten piluteng Israel-aat ayautait tukuutait Egypt-aarmiut.

Israel-aat Unitaat Egypt-aaq

37Israel-aam yui piyualuteng ayagtut Rameses-aamek Sukkoth-aamun. Amllertaut waten angutet nallmegteggun, arnat mikelnguut-llu ilakevkenaki: tiissitsaam avga yuinaat-wa talliman tiissitsaat (600,000). 38Allanek-llu amllernek yugnek ilangqertut, amllernek-llu qusnginek qusngirngalngurnek-llu, kuluviit-llu malikluki. 39Kelipiut quuleciryarailngurnek kelipanek urtanek ayautellermeggnek Egypt-aamek, alqunaq tuaken ayagcecimallruameng neqkameggnek uptellerkaunateng, wall'u quuleciralegnek negtaaranek uptellruvkenateng.

40Israel-aat Egypt-aami uitallruut allrakuni yuinaat yuinaq yuinaq-llu qulnek cipluku (430). 41Allrakut taukut erenrita nangneqliatni tamarmeng Atanrem yuin ilakutellriartain unitellruat Egypt-aaq. 42Unuullruuq Atanrem murilkillra, anutnaluki Egypt-aamek. Tauna unuk allakaumauq Atanermun. Una-llu unuk alerquusngaluni Israel-aam yuinun akwarpak pegg'aryaraqesqelluku kinguverkaitnun-llu tamalkuitnun.

Picirkiutai Kituutem

43Atanrem qanrutak Moses-aankuk Aaron-aaq-llu, “Makut maa-i picirkiutekai Kituutem: Allanrulria nerngaituq Kituutem neqkaanek, 44tau͡gaam teguaq kiputellerci neryugngaciquq, ciumek nuugirraaquvcen̄i. 45Ak'anun nunavcen̄i uitangailnguq, wall'u akilirluku calilria nerngaituq. 46Neqkat tuani enemi upcimalriit taumi enemi nerumaciqut, anucimaarkauvkenateng tuaken. Cali enri neqkarpeci ayemcimangaunateng. 47Tamalkirrluteng Israel-aam yuin man'a piciryaraq atularciqaat. 48Tau͡gaam nuugiumanrilnguq yuk nerngaituq. Allaneq upallrukuni nunavcen̄un ilalirluci-llu aturyugluku Kituun, nuugirraaqiciki tamalkuita angutet enelgutai ciumek. Nutaan tamakumiungulriatun ayuqliriciquq, ilaucugngariluni Kituun atuquvciu. 49Picirkiutet-llu piugarkauluteng ayuqluteng, nutem Israel-aam yuinun allanernun-llu ilaksaguskevcen̄un.” 50Tamarmeng Israel-aat maligtaat aturluku-llu Atanrem pisqutkellra Moses-aankugnun Aaron-aaq-llu. 51Taumi ernermi, Atanrem Israel-aam yuin ilakutellriartai, anutellrui Egypt-aamek.

Yupik Bible

Yupik Bible © 2012 American Bible Society

More Info | Version Index