Search form

Exodus 34

Kinguqliik Teggalquk Igarviik

1Ataneq qanertuq Moses-aamun, “Pililuten malrugnek teggalqugnek igarviignek ciuqliigtun ayuqellriignek, igauciiqanka qaingagnun igat igausngallret ciuqliigni navvlerpet. 2Upluten unuaqu mayuqina Ingrikun Sinai-akun, tangerciqamken kangrani. 3Allam maliggngaitaaten; yuk-llu atauciungraan tangrruuvkaryaqunaciu ingrim qaingani. Qusngit-llu wall'u kuluviit ingrim aciani nerevkaryaqunaciki.” 4Tua-i Moses-aaq teggalqugnek igarviignek piliuq, unuakuarmi-llu taukuk Ingrimun Sinai-amun Atanrem alerquuciatun.

5Ataneq-llu atrartuq amirlukun tuani-llu nangerngallgutekluku. At'ni-llu tanqilria aperluku, Ataneq. 6Tua-i-llu Ataneq ciuqerrakun kiturluni qayagaluni, “Wiinga Ataneq Agayutnguunga naklegtaqapigglua takumcutarlua-llu, qenqerrngiatua nasvagaqluku tau͡gaam angelria kenkutka piciuciqa-llu. 7Akqutka atularaqa amllernun kinguveqellrianun, au͡g'araqluki assiilnguut; tau͡gaam anucimirqecetaanrilngaitanka irniarit tutgarait-llu pingasuingurtellratnun cetamaingurtellratnun-llu kinguvrita angayuqrita assiilngillrat pitekluku.”

8Moses-aam-llu egmianun ciktaarvikaa nanrarluku. 9Qanerluni, “Ataneq, ilumun ilukegcitkekuvnga kaigavikamken maligeskut. Ukut yuut niicuitut tau͡gaam au͡g'ariskut caarrlugmek assiilngurmek-llu, ciuniurluta-llu nakmiin yugpetun.”

Akqun Nutarcimauq

10Ataneq qanertuq Moses-aamun, “Watua akqut'liunga Israel-aam yuinun. Ciuqerratni tamalkuita yugpet irr'inarqelrialiciqua nunami tamiini atanruvilegni-llu pimaksailngurnek. Tamarmeng yuut tangerciqait irranarqelriit wii Atanermi piyugngakenka. Tua-i-wa angelriamek irr'inarqellriamek piciqngama elpeci pitekluci. 11Atuqiciki elpecen̄un alerquutekellrenka unuamek. Ayagceciiqanka Amorite-at, Canaanite-at, Hittite-at, Perizzite-at, Hivite-at, Jebusite-at-llu ciunerpecen̄ek. 12Picirkiullguteksaqunaciki yuut tumevcen̄i picurlautngurcuartuq elpecen̄un. 13Tau͡gaam ekuaviit navguraqluki, piunriraqluki kencikekait napalriit, kepurluki-llu tangrrutait agayutnguameggnun Asherah-mun.

14“Ciktaaryaqunaci allanun agayutnun. Tua-i-wa wii Ataneq ingluliurtenka uitasngailamki. 15Picirkiuqsaunaci nunam yui ilakluki. Tua-i-wa agayutnguameggnun agayuaqameng ekuagiluteng-llu unayaq'larciqngaceci ilagaasqelluteng, naspaamanayukluci-llu aglumaluci neqnek elliitekellritnek agayutmeggnun. 16Qetunraci-llu nulirtularnayukluki tamakut ilaitnek arnanek, ellaita-llu iqlutmuruciiqngatki agayulangevkarluki agayutnguameggnun.

17“Agayutngualiksaunaci cavilqunek ciktaarvikluki-llu.

18“Quuleciriyarailngurmek Keliparturyaramun nerevkarilallerci aturaqluku alerqullrucimtun, quulecirailngurnek ner'aqluci ernerni malrunlegni Abib-aam iraluani. Tua-i-wa taumi iralumi Egypt-aaq unitellruavciu.

19“Tamarmeng tan'gaurluut yung'eqarraarutet cali-llu angucalut ungungssit qunguturat irniqarraarutait wiinga pikanka. 20Tau͡gaam utetmun kiputelarciqaci tamalkuita ciulviit irniqarraarutait elliiluci qusngiyagarmek eniinun. Kiputenrilkuvciu uyaqurri navegniaraci. Utetmun kiputaqluki tamalkuita qetunrarpeci ciuqlikacagait.

“Kina-llu ciuqamnun iluvarngaituq elliitekaunani.

21“Ernerni arvinlegni calilarciquci erenret-llu malrunelgatni mernuinercirluci, nauceciiyaraungraan quyurciyaraungraan-llu.

22“Aturtura'aqluku-llu Nerevkariyaraa Quyurciyaram ayagnirqavci, quyurciluci mukaarkanek nauceciiqarraallerpecen̄ek. Talisvignun-llu Nerevkariyaraq aturaqluku uksuarmi atsanek avurraarluci.

23“Pingayurqunek allrakumi tamarmeng angutevci tailuteng ciktaarviksartulararkaugaatnga wii, Ataneq Agayutiit Israel-aat. 24Anevkaumarikumki atanruvilget ciunerpecen̄ek anglikanirluku-llu nunakarci, kia tegungnaqngaitaa nunasi ukuni pingayuni agayunerpagni.

25“Kelipanek quuleciralegnek elliiksaunaci tuquciaqavci ungungssinek wangnun. Ilakuaruvkaqsaunaku unuaqullranun kemgem ilii tuqucimalleq Kituutem Nerevkaritiini.

26“Allamiaqan taitaqluci eniinun Atanrem mukaarkanek quyurteqarraallerpecen̄ek.

“Keniqsaunaci-llu qusngiyagarnek aanaita milgitnek mirluki.”

27Ataneq qanertuq Moses-aamun, “Makut qaneryarat igaulluki, tua-i-wa makut qaneryarat aturluki akqut'liarkaungama elpenun Israel-aam-llu yuinun.” 28Moses-aaq-llu tuantuq ernerni yuinaagni malrugni (40) unugtuumaita, nereksaunani meqsaunani-llu. Igartuq-llu igarviignun igaulluki qaneryarartai akqutem, tua-i-wa Qulen Alerquutet.

Moses-aaq Atrartuq Ingrimek Sinai-amek

29Moses-aaq atraami Ingrimek Sinai-amek tegumiaqluki Qulen Alerquutet nallullrua kegginami qitngirnaricia Agayun qalarutlermini. 30Aaron-aam Israel-aam-llu yuin tangllermeggni Moses-aam kegginaa, qitngirnaqluni alingut ullallerkaanek. 31Tau͡gaam Moses-aam taisqen͞gateng, Aaron-aam tamarmeng-llu yuut ciuliqagtaita ullagaat, Moses-aam-llu qalarulluki. 32Tamatum kinguakun tamarmeng Israel-aam yuin quyurrvikaat, Moses-aam-llu qalarutai tamalkuitnek Atanrem qalarutkellrinek ellminun ingrim Sinai-am qaingani. 33Moses-aam taqngami qalarutnermek kegginani patua. 34Pelatekamun Agayuvigmun itraqami Moses-aaq qalarucarturluku Ataneq, kegginani capailaraa anenatkaminun, an'aqami-llu yuut qalarut'larai Atanrem ellminun alerquutekellrinek. 35Israel-aam-llu yuin tanglaraat Moses-aam kegginaa qitngirnaqluni. Taumek kegginani patumalaqii qalarucartunqiggnatkaminun Ataneq.

Yupik Bible

Yupik Bible © 2012 American Bible Society

More Info | Version Index