Search form

Numbers 16

Inglulitellrat Korah-m Dathan-aam Abiram-aam-llu

1-2Korah Izhar-am qetunraa Levite-at iliit Kohath-amek naumavilek, inglulituq Moses-aam ciuliqagcillranun. Ilangluni-llu pingayunek Reuben-aamek ciulialegnek — Dathan-aamek, Abiram-aamek-llu qetunraagkenek Eliab-aamek, On-amek-llu qetunraanek Peleth-aam — cali-llu allanek Israel-aam yuinek nallunritestelilrianek ciuliqagten͞guluteng-llu yugnek cucukumallruluteng. Amllertaluteng yuinaat qula malruk qulnek cipluku (250). 3Quyurrluteng Moses-aam Aaron-aam-llu ciuqerragnun qanrutagket, “Elpetek anagarutengutek! Ukut yuut tamalkuita Atanrem pikai, Atanrem-llu nayuraakut tamamta. Ciin tua-i elpetegnek quyinrurrlutek picetek ukuni yugni?”

4Moses-aaq-llu mat'umek niicami ciktuq nunamun piicagluni. 5Qanrulluku-llu Korah ilai-llu, “Unuaqu Atanrem nasvagciqaa elliin pikekni; tauna elliin pikekni cucukellni-llu iluvarceciiqaa ellminun ekuavigmi. 6-7Waten pikici: unuaqu ilaten-llu kenercissuutnek piluci kumalrianek kangiplugnek imirluki aruvagkanek-llu kanevlerqaarluki ekuavigmun iluvauskiciki. Tuani tangerrniarput nalirput Atanermun cucukucianek. Elpeci tau͡gaam Levite-ani anagarulluci pilriaruuci!”

8Moses-aam cali Korah qanrutaa, “Niicugnici Levi-am qetunraini! 9Elpecen̄i-qaa carrauguq Agayutiin Israel-aam allakarillra elpecen̄ek iluvarvik'laasqelluni, calilaasqelluci-llu kevgartualuci Pelatekaani Atanrem, yuut-llu kevgiulaasqelluki? 10Mat'umek elpeci, allat-llu Levite-at takarnarqelriamek pillrukiici, tau͡gken cali waniwa elpeci agayulirtem caliara tegungnaqluku! 11Qanemyuugarluci inglulitellerpecen̄i Aaron-aaq pinritarci Ataneq tau͡gaam.”

12Tua-i-llu Moses-aam kelegcetak Dathan-aankuk Abiram-aaq-llu, tau͡gaam qanertuk, “Taingaitukuk. 13Carrartun-qaa elpeni pitauq ayaucillren wangkutnek naungignarqelriamek enuqitnailngurmek-llu nuniinek Egypt-aam tuqutnaluta maani yuilqumi? Cali-llu-qaa atanrussaakatartuten wangkutnun? 14Cali-llu elpet tekiuteksaunata nunamun naungignarqelriamun enuqitnailngurmun-llu, cikiqsaunata-llu nunautekamten̄ek naucetaarvigkamten̄ek-llu wine-arkanek, tua-i-llu cali wani-wa iqluurluta ukvercetengnaqerpekut. Ullagngaitamteggen!”

15Moses-aam qenngami qanrutaa Ataneq, “Ciuniuryaqunaki ukut angutet elliitait; wiinga qaillun piksailamki nurautiitnek-llu atauciungraan teguteksaunii.”

16Moses-aam qanrutaa Korah, “Unuaqu ilaten-llu tamarpeci taikici Pelatekamun, Aaron-aaq-llu tuanciiquq. 17Tamarpeci kenercissuutelgirluci piniartuci kumalrianek kangiplugnek imirluki aruviarkamek-llu qaingat ellivikluki taitniaci ekuavigmun.” 18Tua-i tamarmeng kenercissuuteteng piluki, kumalrianek kangiplugnek imirluki aruviarkamek-llu ellivikraarluki ag'ut Pelatekamun nangerrluteng-llu Pelatekam amiiganun Moses-aankuk Aaron-aaq-llu ilaklukek. 19Korah-m-llu quyurrluki ilani nangertut caulukek Moses-aankuk Aaron-aaq-llu Pelatekam amiigani. Atanrem-llu ucurnarqucia tanqiuluni qitngirnaqluni alairtuq yugnun tamalkuitnun. 20Ataneq-llu qanertuq Moses-aankugnun Aaron-aaq-llu, 21“Unitkanirteki ukut yuut, piunrirnaunka egmianun.”

22Tau͡gaam Moses-aankuk Aaron-aaq-llu ciklutek nunamun qanertuk, “Agayun, unguvam tamarmi ayagneqaaten. Yuum-qaa ataucim assiilngillra pitekluku qenrutqataraten yuut tamalkuita?”

23Atanrem qanrutaa Moses-aaq, 24“Qanruski yuut unitesqelluki pelatekait Korah-m, Dathan-aam, Abiram-aam-llu.”

25Moses-aaq-llu Israel-aam yuin ciuliqagtainek maligluni ullagak Dathan-aankuk Abiram-aaq-llu. 26Yuut-llu qanrutai, “Qanrutamci, uniciki ukut yuut assiitellriit pelatekait, akluit-llu agturyaqunaciki. Assiilngillerteng pitekluku piunriumakuneng tapqucuaraiceci.” 27Tua-i yuut unitait pelatekait Korah-m, Dathan-aam Abiram-aam-llu. Dathan-aankuk-llu Abiram-aaq-llu anlutek nuliatek irniatek-llu ilakluki nangertut pelatekameng amiigitni. 28Moses-aaq-llu qanertuq, “Maaggun nallunrirciqerci Atanermun ayagcetellruciqa elliin-llu pisqutii aturluku wangnek pivkenii makunek pilauciqa. 29Ukut yuut tuqukata tekiskan tuqullerkarteng anucimirqecetaarutiikun Agayutem tuquvkenateng, nallunailkutauciquq Atanermun ayagcetellrunriluciqa. 30Tau͡gken Ataneq ciungani pimaksailngurmek pikan, nuna ikirtelluku igevkaqaki ukut yuut aklutuumaita, unguvaluki ayagtelluki tuqumalriit nuniitnun, nallunriciiqerci ukunun yugnun cakaallrucia Ataneq.”

31Qanellra iqukliyuciatun nuna aciagni Dathan-aankuk Abiram-aaq-llu quligtuq aitarrluni, 32igluki-llu taukut ilakellriit, ilakluki Korah-m maligtestai akluit-llu tamalkuita. 33Taukut ayagtut tuqumalriit nuniitnun aklutuumarmeng. Kingunrat-llu nuna quuluni tangrruunrirtelluki. 34Israel-aam-llu yui tuantellret qimagluteng taukut yuut erinait niilluki. Qimagtut qayagpagaluteng, “Qimagci wangkuta-llu nunam igyuaraakut.”

35Atanrem-llu keneq tuc'etaa taukunun yuinaat qula malruk qulnek cipluku (250) yugnun aruviarmek taitellernun tamalkuita tuqulluki.

Kenercissuutet

36Ataneq-llu qanertuq Moses-aamun, 37“Qanrusgu Eleazar-aaq Aaron-aam agayulirtem qetunraa au͡gaasqelluki punerneret kenercissuutet taukunek kenrem tuqutellrinek, imait-llu kangipluut allamun kuvuuresqelluki, tamakut kenercissuutet qigcignarqelriaruata. 38Qigcignarillruut ekuavigmun iluvaucimallermeggni. Taumek tamakut kenercissuutet avurluki tuqucimallernek assiilngillerteng pitekluku mulut'uugluki mamkilnguaraurrluki ekuavigmun patukiuqiciki. Aarcirtuutngularniartut Israel-aam yuinun.” 39Tua-i Eleazar-aam agayulirtem kenercissuutet teguamiki mulut'uugcetai mamkilnguaraurrluki ekuavigmun patukiurluki. 40Taukut-llu aarcirtuutngurrluteng kina imna Aaron-aam kinguveqenrilkii iluvautesqevkenaku ekuaginaluku aruviarmek Atanermun. Tuqucimanayukluku Korah-tun tuqucimallertun ilatuuman. Makut tamalkuita piurallruit Atanrem alerquutii aturluku Eleazar-aamun Moses-aakun.

Aaron-aam Anirturai Yuut

41Tau͡gaam taum unuaquani Israel-aam yui tamarmeng qanemyuugartut Moses-aankugnun Aaron-aaq-llu qanrullukek-llu, “Atanrem yuinek tuquciutek.” 42Quyurcimariameng inglulirnalukek Moses-aankuk Aaron-aaq-llu Pelatekaq caugaat tangerrluku-llu amirlum caqullinikii Atanrem-llu qitngirnarqelria ucurnarqucia alairluni. 43Moses-aankuk-llu Aaron-aaq-llu Pelatekamun aglutek nangertuk ciuqerranun, 44Atanrem-llu qanrutaa Moses-aaq, 45“Uniteki ukut yuut, watua egmianun piunrirnaunka!” Elkek-llu tamarmek ciktuk nunamun, 46Moses-aam-llu Aaron-aaq qanrutaa, “Kenercissuuten piluku imirru kumalrianek kangiplugnek ekuaviim qainganek aruviarkamek-llu qaingatnun elliiluten. Cukangnaqluten yuut ullagluki menuircariyaraq ellaitnun piniaran, Atanrem eq'uqertii ak'a tuc'an cangerlauluni-llu ak'a ellaitni ayagnirluni.” 47Aaron-aaq niilluni kenercissuutni teguluku aqvaqurluni yuut akunliitnun piami tangrraa ak'a cangerlak ayagnillinilria. Aruviarkaq kangipluut qaingatnun ellirraarluku menuircariyaraq aturaa taukunun yugnun. 48Tua-i cangerlak arulairtuq Aaron-aaq-llu nangengqaqerluni tuqumalriit unguvalriit-llu akunliitni. 49Cangerlagkun-llu tuqullret amllertaluteng akimiarunritaraat tiissitsaat, tiissitsaam avga yuinaat-wa qulen (14,700), ilakevkenaki Korah-m inglulitellermini ilani-llu tuqullret. 50Cangerlak arulairan Aaron-aaq utertuq Moses-aaq ullagluku Pelatekam iteryaraani.

Yupik Bible

Yupik Bible © 2012 American Bible Society

More Info | Version Index