Search form

Genesis 28

1Niin Iisak kutsui luokseen Jaakobin, siunasi häntä ja sanoi: »Älä sinä ota vaimoksesi kanaanilaista naista. 2Lähde Mesopotamiaan äitisi isän Betuelin kotiin ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Labanin tyttäristä. 3Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja tehköön sinut hedelmälliseksi ja jälkeläisesi monilukuisiksi, niin että sinusta saa alkunsa suuri kansa. 4Hän antakoon sinulle samanlaisen siunauksen kuin Abrahamille, sekä sinulle että jälkeläisillesi, niin että saat omaksesi tämän maan, jonka Jumala lupasi Abrahamille ja jossa nyt asut muukalaisena.» 5Sitten Iisak lähetti Jaakobin matkaan, ja Jaakob lähti Mesopotamiaan aramealaisen Labanin luo, joka oli Betuelin poika ja Jaakobin ja Esaun eno.

6Esau sai tietää, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimon ja että Iisak Jaakobia siunatessaan oli kieltänyt häntä ottamasta vaimokseen kanaanilaista naista. 7Jaakob totteli isäänsä ja äitiään ja lähti Mesopotamiaan. 8Nyt Esau ymmärsi, ettei hänen isänsä sietänyt kanaanilaisnaisia, 9ja hän meni Abrahamin pojan Ismaelin luo ja otti vaimokseen entisten lisäksi Ismaelin tyttären Mahalatin, joka oli Nebajotin sisar.

Jaakobin uni Betelissä

10Jaakob lähti Beersebasta ja kulki kohti Harrania. 11Matkallaan hän jäi auringon laskiessa yöksi erääseen paikkaan, otti siltä paikalta päänalusekseen kiven ja kävi makuulle.

12Yöllä Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. 13Sitten hän näki, että Herra seisoi hänen vieressään ja sanoi: »Minä olen Herra, isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jolla sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. 14Sinun jälkeläisesi tulevat lukuisiksi kuin maan tomuhiukkaset, ja sinun sukusi levittäytyy länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään. Sinun ja sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille. 15Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä nyt olen sinulle luvannut.»

16Jaakob heräsi unestaan ja sanoi: »Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä.» 17Pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: »Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.»

18Aamun valjettua Jaakob otti kiven, joka hänellä oli ollut päänalusenaan, pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä. 19Hän antoi paikalle nimen Betel; sitä ennen kaupungin nimi oli ollut Lus. 20Jaakob teki uhrilupauksen ja sanoi: »Jos Herra on minun kanssani ja varjelee minua tällä matkallani ja antaa minulle leipää syötäväksi ja vaatteita verhokseni 21ja jos minä saan palata turvallisesti isäni ja sukuni luo, on Herra oleva minun Jumalani. 22Tästä paikasta, johon minä kiven pystytin, on tuleva Jumalan pyhäkkö. Kaikesta, mitä sinä annat minulle, minä tuon sinulle kymmenykset.»

Kirkkoraamattu 1992

© Suomennoksen tekijänoikeudet: Kirkon keskusrahasto, Evangelical Lutheran Church of Finland

More Info | Version Index