Search form

Tumeen 5

Sabohfaa Anañaas ya na ɓetici Safíraa

1Laakka nak ɓaa teeku Anañaas, ee ɓetici teeku Safíraa. Ya toonnda ga kakayfaagaɓa. 2Ya pokohha nof ɓan na ɓetici, ya tëhdohha ɓan ga koparaa yoonaa toonohuɗa, lëehíꞌta ya eꞌneera apotaaꞌcaa iñaa tesɗa. 3Waa ennda ɗa, Peeꞌ woꞌꞌari an:

- Anañaas, iñii tah ya Seytaani teꞌ keeñfu, fu kaakin Helii yiselaꞌíꞌyii saboh ee fu tëhdohin ga koparaa fu toonoh yoonaaɗa. 4Yoonaa tesee danaa, wa tesiꞌtiiraa dane? Waa fu toonndawa, koparaa enndii wuufune? Kon iñii fu waaꞌ kitum yii fu mínndi na kihalaat ga helfu? Fu kaakkii ɓoꞌ-súusúus saboh wayee Kooh yërí fu kaak saboh.

5Daa Anañaas kelohee woꞌꞌeencaama, ya kennda kakay, ya dalla kikaan. Ɓéeɓ ɓuwaa yéeŋsee iñaamaɗa, tíitussa lool. 6Oomaa-ƴaalcaa kolkussa, múulussa faraaffaa, ɓayussafa kiꞌacnee. 7Tíkka ga iñaa leꞌ wahtu kaahay, ɓeti Anañaas aassa, lak ya yéeŋngii dara ga iñaa laakɗa. 8Peeꞌ meekissari an:

- Woꞌaaroo, cadamfii yoonii ɗú tooneeɗa tóoh fërí fiine? Ɓetifaa taassari an:

- Ee, enee cadamfuma.

9Peeꞌ woꞌꞌari an:

- Ɗú mín na kipokoh nof kiheel kiɗúk Helii Haꞌmudii? Súkúruka! Ɓuwum kaꞌsee kiꞌac ƴaalfuɗa ɓooma ga halii, ee ɓa hayyaa kiɓay, fu ɓan.

10Ga saasi ɓetifaa keennda kakay ga kotcaa Peeꞌ, fa kaannda. Daa oomaa-ƴaalcaa aasee, ɓa laakki kaanin. Ɓa ɓayyari, acsuneerari ga yahaa ƴaalci. 11Ɓéeɓ ɓuwaa gëm ga Yéesuɗa, na ɓéeɓ ɓuwaa yéegee iñcaa laak caamaɗa, tíitussa lool.

Apotaaꞌcaa tummba kíntaan ciyewin ga Yéerúsaleem

12Apotaaꞌcaa ɓaa tum ga leeloo ɓuwaa kíntaan ciyewin na enaama cidóoyíꞌ waaꞌ. Ɓuwaa gëm ga Yéesuɗa meeꞌseera kihídírukoh ga ɗekataa teeku «Tíidískaaraa Salomonɗa». 13Ken ga ɓuwaa ɓíinoo tesɗa kaañéeríi kikaꞌ gaɓa, ee nak ɓéeɓ ɓuwaa woꞌee gaɓa yijúwíꞌ. 14Yewinnda lool ɓiƴaal na ɓiɓeti ɓaa gëm ga Haꞌmudii, ɓa ɓaatukka ga ɓuwaa gëminɗa, fodaama mbooloomaa waa wëñ kiyak. 15Kaꞌta bi ɗúukoolíꞌcaa ɓaa meƴdohu ga mbedicaa, ɓii faanu ga gatan wala basaŋ doonaa Peeꞌ kooroh danaa heƴna sóogúufaagari mín kiꞌúul yíinoo gaɓa, ennda ga yii wala ga yay, ɓa wak. 16Ɓiɓoꞌ ɓiyewin ɓaa meyoh ga dëkcaa wíil Yéerúsaleemɗa, ɓaa haydoh ɓiɗúukooliꞌ na ɓuwaa raɓ am ee ɓéeɓɓa ɓaa wëkɗu.

Apotaaꞌcaa abussa ga kasu

17Waa ennda ɗa, haꞌ-kaadaa sarahohcaa na ɓéeɓ ɓuwaa taam nariɗa, ennda ɓuwaa bok ga Saduseyeeŋcaa, iñaadohussa apotaaꞌcaa, ɓa kolukiꞌtaɓa. 18Ɓa amlukka apotaaꞌcaa, ɓa laŋlukkaɓa ga kasaa ɓéeɓ tëcohsiɗa. 19Wayee ga wekaa, laakka malaakaa Haꞌmudii hay, lëgíssa halcaa kasaa, meƴdohhaɓa, woꞌꞌaɓa an:

20- Karat Kaanfaa Kooh, daama ɗú jangat ɓuwaa ɓéeɓ iñaa aaw ga loo kipeskii kiꞌaskiiɗa.

21Apotaaꞌcaa tumussa fodaa daa ya nakohɗa. Kooh yaa wíis ga kímaa teel, ɓa aassa Kaanfaa Kooh, ɓa aawwa kijëgíroh. Haꞌ-kaadaa yaawúuꞌcaa hayya, ya na ɓuwaa taam nariɗa, ɓa ɓëytohha ɓéeɓ paanaa wiyaakwaa, waa ɓéeɓ ɓuwaa kuliyuk ga heetii ɓu-Isarayeel hídohiɗa, lëehíꞌta ɓa wosohha kikooꞌnee apotaaꞌcaa ga kasaa. 22Soldaaꞌcaa karussa, wayee daa ɓa leꞌee kasaa, ɓa hottii apotaaꞌcaa ga túuƴcaa ɓa lagohseeɗa, ɓa ɓoyukka ɓa ɓéestíꞌtaɓa an:

23- Ɗí laak kasaa laguunun bi jofin, soldaaꞌcaa tuukuunun ga halcaa, wayee daa ɗí aasee, ɗí lëgíssa daa ɓa lagohseeɗa, ɗí hottii ɓoꞌ da.

24Yaa kuliyuk ga soldaaꞌcaa ga Kaanfaa Koohɗa na sarahohcaa ɓiyaakɓaa, daa ɓa kelohee woꞌeencaa caama, ɓa jaahliꞌꞌa lool ɓa ɓaa meekiskoh iñaa mín kidal apotaaꞌcaaɗa. 25Waa ennda ɗa, laakka ɓaa hay woꞌꞌaɓa an:

- Ɓuwaa ɗú lagee ga kasaaɗa, man ɓaa ga ɗuuƴ Kaanfaa Kooh, ɓaa jëgíꞌ ɓuwaa.

26Ɓaa kuliyuk soldaaꞌcaa ga Kaanfaa Koohɗa taammba na ɓuwaagari, ɓa kooꞌneera apotaaꞌcaa ee kinookoh laakkii ga ndaga ɓa niikee ɓuwaa tapisohɓa na atoh. 27Ga waa ɓa haydohhaɓa, ɓa yugiꞌtaɓa ga fíkíi attiꞌohcaa ɓiyaakɓaaɗa haꞌ-kaadaa sarahohcaa meekissaɓa an:

28- Ɗí hoonohéeríirúu kijëgíroh ga teekaa ɓaa yaamane? Ee malkat, Yéerúsaleem tóoh gomin na iñcum ɗú jëgírohiɗa, ee ɗú waaꞌtíi kikooꞌ daal kikaankaa ɓaa yaama!

29Peeꞌ na apotaaꞌcaa tesɗa loffaɓa an:

- Kooh yërí jom kitaabuku wayee enndii ɓoꞌ-súusúus. 30Yéesu yaa ɗú apee ga waa ɗú daaƴci ga kuraanaaɗa, Koohyii ɓicaasammbíi mílísiꞌtari. 31Ee yërí Kooh ɓëwíꞌ, yugiꞌtari hanohha yah-ñaabaagari, ya fallari ya en buuꞌ na Músalkaat doonaa ya on heetii ɓu-Isarayeel kimín kisúpít kipeskaagaɓa en ɗanaa ɓa bayalu baakaaꞌcaagaɓa. 32Ɗí ɓërí en seedi ga iñcaa laakee caama, ɗí na Helii yiselaꞌíꞌyii Kooh on ɓuwaa taabukiriɗa.

33Daa ɓu-paanaa kelohee woꞌeencaama, ɓa aylukussa bi ɓaa saak, ɓa waaꞌta kiꞌap apotaaꞌcaa. 34Wayee laakka Fërísiyeegaa teeku Gamaliyeel, ya enee jëgíroh-waas ee ɓéeɓ oneerari céeꞌ. Ya kolukka, ya tuukka ga leeloo paanaa, ya nakohha apotaaꞌcaa meƴdohu fooh paaƴ. 35Lëehíꞌta, ya woꞌꞌa an:

- Ɗú ɓu-Isarayeel, watukat iñii ɗú ƴah kitum ɓuwii ɓiiɗa. 36Ɗú níindísukaa ga iñaa maañnjii dara, laakeera ɓaa woꞌu Tëdaas; enee dii. Ya tíkee hafci ɓoꞌ yiyaak ee iñaa leꞌ ɓoꞌ ɓitéeméeꞌ-nikiis taabukkari. Waayee daa ya apsee, ɓéeɓ ɓuwaa taabukeeriɗa tasaarukohussa, gaama eemmba daama. 37Ga fenooci, ga wahtaa ɓuwii kínsee kiꞌínoh daa ɓa hídeeɗa, ɗú hotissa dii Yúdaa yaa dëkee Gëlíléeɗa. Ya nookka ɓoꞌ ɓiyewin ga fenooci. Wayee daa ya apsee, ɓéeɓ ɓuwaa taabukeeriɗa tasaarukohussa. 38Diima deŋ mi woꞌꞌúu an: waassúu hanat ga ɓuwii ɓii kiꞌen. En lakanaa iñcii ɓa jëgírohɗa wala iñcii ɓa enukohɗa meyoh ga ɓoꞌ-súusúusaa, ɓa hay kitasoh. 39Wayee en lak ca meyoh ga Koohaa, ɗú mínooca kihoonoh kituuk. Kon kaa ekat haffúu ga kiheñoh Kooh. Ɓu-paanaa tookussa iñaa Gamaliyeel woꞌɗa. 40Ɓa ɓayya apotaaꞌcaa, ɓa ríplukkaɓa, lëehíꞌta ɓa hoonohhaɓa kiwoꞌ ga teekaa Yéesu, lëehíꞌta ɓa íissaɓa ɓaa ƴah. 41Apotaaꞌcaa meyohussa daa attiꞌohsiɗa, ɓaa ƴah na keeñ wisóosíꞌ ndaga daa Kooh attiꞌin an ɓa matin kitóróhɗu ndaga teekaa Yéesuɗa. 42Ee besaa en ɓéeɓ ɓa ɓaa kaꞌ Kaanfaa Kooh na ɗuuƴ kaancaa, ɓa ɓaa lís kijëgíroh na kiyéegaloh Hewhewii winéwíꞌwii woꞌ ga loo Yéesu, yii en Kiristaaniiɗa.

Hewhewii winéwí'wii Kooh Kifiiliimunkii ki'askii

© Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

More Info | Version Index