Search form

Lúkkaa 18

Liiwukaa woꞌ ga loo attiꞌohaa na ɓetifaaɗa

1Yéesu woꞌissaɓa liiwukii wii, kiteeɓɓa an ɓa jom kidëk ga kikíim Kooh ee ɓa hanat kisoof fenoo ga:

2- Enee attiꞌoh ga dëk-teeru, yaa niikéeríi Kooh ee ya yéegéeríi ken. 3Laakeera ɓan ga dëk-teeraama ɓetifaa ƴaalci kaanin. Fa hayee leekleek ga attiꞌohaa kiwoꞌꞌi an: «Eraaroo kayoh ga ɗook ɓii tooñnjooɗa.» 4Attiꞌohaa saŋnga iñaa maañ. Lëehíꞌta ya woꞌꞌa ga helci an: «Luu enee an mi niikkii Kooh ee mi yéeŋngii ɓoꞌ, 5ga dii ɓetifii fii onndiiroo jamɗa, mi namanndi kiꞌeꞌ kayoh. Enndiikanaa, ya hay kilísi kihay bi faf mi kap ga.»

6Haꞌmudii tíkka ga an:

- Ɗú kelohin iñaa attiꞌohaa yibóníꞌyaa woꞌ yaamaɗa! 7Haa Kooh eranndii ɓuwaa ya tanukɗa kayoh, ɓa ɓaa ɓa fiipi dímal gari wekoo nohooɗane? Ya hayɓa kiseklukohe?+ 8Mi woꞌꞌúuka, ya hayɓa kigaaw kiꞌeꞌ kayoh. Wayee binaa Kowukii ɓii hayisaa, ya hay kilaak ga ëldúna ɓuwaa gëm garine?

Liiwukaa woꞌ ga loo Fërísiyeegaa na juutaaɗa

9Yéesu woꞌissa liiwukii wii, ëewdohhawa ga ɓuwaa tíksee hafɓa ɓiɓoꞌ ɓijúwíꞌ ga fíkíi Kooh ee ɓa tíkkii ken ɓoꞌ:

10- Enee ɓoꞌ ɓanak, ɓa kaꞌta Kaanfaa Kooh kikíimnee Kooh; yíinoo enee Fërísiyeeŋ, yíinooyaa enee juuti. 11Fërísiyeegaa tuukka, yaa kíim Kooh ga ɗuuƴci anee: «Fu Kooh, mi gërëminndaa ga dii fu tummbiiroo mi man na ɓuwii ɓíinoo loksi, tumsi iñaa júɓpii, faanuksi na ɓeti jaambuuꞌ, wala ɓan fodii juutii yii. 12Siminaa en ɓéeɓ, mi oori ga bes kanak, ee iñaa mi laak ɓéeɓ, ɓakaa wudaaŋkaahwaa mi tumwa sarah.» 13Juutaa nak ceella palah ee kaañéeríi sah kihíilsuk kimalak ɗook-Kooh, wayee ya yaa típ keeñaa ndaga kirécuk, ee yaa woꞌ an: «Cëy Kooh, yërëmaaroo, mi haꞌ-baakaaꞌ.» Yéesu tíkka ga an:

14- Mi woꞌꞌúuka, ga waa ɓaa yaama soof kaanciɗa, Kooh tookeera an ya júwin, wayee Kooh tookkii Fërísiyeegaa. Ndaga ɓéeɓ ɓaa fu ɓëwíꞌ haffunaa, fu hay kiyóoskíru; ee ɓaa fu yóoskíꞌ haffunaa, fu hay kiɓëwíru.

Yéesu barkeella tuꞌoomaataa

(Mëccëe 19: 13-15; Marka 10: 13-16)

15Ɓiɓoꞌ haydohɗussa Yéesu tuꞌoomaa, ya tík yahcaagari ga ɗookta. Daa tëelíbéecaa hotsee iñaama, ɓa ɓaa ñaꞌ ɓuwaa. 16Wayee Yéesu haydohlukka tuꞌoomaataa, woꞌꞌa an:

- Íisat oomaacii ɓa hay garoo! Kaa hoonohatɓa ndaga Nguurii Kooh wuu ɓuwii man naɓaɗa. 17Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɓaa fu tookkii Nguuraa Kooh fodii kuꞌoomaanaa, fu aasoo ga.

Haꞌ-alal waaꞌ kiꞌaas ga Nguuraa Kooh

(Mëccëe 19: 16-30; Marka 10: 17-31)

18Laakka ɓoꞌ yaa kuliyuk ga yaawúuꞌcaa, meekissa Yéesu an: Jëgírohii yijófíꞌyii, mi tuman na bi mi laak ɓakkoo ga kipeskaa leehoo taaꞌɗa?

19Yéesu woꞌꞌari an:

- Iñii tah ya fu woꞌ kijof garoo? Ken joffii, enndii Kooh rekaa. 20Fu ínohin iñii Waasii Móyíis nakoh kitumɗa: «Kaa ɗúk ɓetifu wala ƴaalfu, fu faanuk na ɓoꞌ yiliis, kaa laŋ kumuun ɓoꞌ, kaa lok, kaa seediꞌ saboh, kelohɗaa paamfu na eefu.»

21Ɓaa taassari an:

- Mi taabukin iñcuma tóoh, ga kiꞌoomaaroo bi wati.

22Ga waa Yéesu kelohha iñaama, ya woꞌꞌari an:

- Laakin iñaa tesohhaa. Toonaa iñcaa fu laakɗa tóoh, fu waroh nduulcii koparaama, fodaama fu hay kilaak alalaa leehoo taaꞌ ga ɗook-Kooh, lëehíraa fu hay, fu taabukkoo.

23Daa ɓaa kelohee woꞌeencaama, keeñci leehha lool ndaga ya enee haꞌ-alal yiyaak. 24Yéesu hottari ya safarissii dara, woꞌꞌa an:

- Kiꞌaas haꞌ-alal ga Nguuraa Kooh daal yooɓpii. 25Geeleem paaf ga noŋ kúuc kërí wëñ kiyooɓ kiꞌaaskaa haꞌ-alal ga Nguurii Kooh.

26Ɓuwaa súkúrukeeriɗa woꞌussa an:

- Kon baanaa ɓii mín kimúc ɓa?

27Yéesu woꞌꞌaɓa an:

- Iñaa wooñ ɓoꞌ wooñnjii Kooh.

28Peeꞌ dalla kiwoꞌ an:

- Malka, ɗí, ɗí foñin tóoh, iñaa ɗí laakeeɗa, ɗí taabukinndaa.

29Yéesu loffaɓa an:

- Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɓaa Nguurii Kooh tahhaa kifoñ kaanfu, ɓetifu, ɓikëmëeŋkífu wala ɓiyaakfu, eefu wala paapu wala towutaagaraanaa, 30fu hay kilaak yewin ga ëldúnaanii wati ee kuwisaa fu laak kipeskaa leehoo taaꞌɗa.

Waasaa wukaahaywaa Yéesu yéegaloh kikaankaagari na kimílískaagariɗa.

(Mëccëe 20: 17-19; Marka 10: 32-34)

31Yéesu ɓayya tëelíbéecaa ɓidaaŋkaah na ɓanakɓaa haŋ, woꞌꞌaɓa an:

- Malkat, ɗu ɓii ƴah Yéerúsaleem, ga daa wëeꞌtaa ga dii tóoh iñaa sëldíiga-Koohcii bínsee ga loo Kowukii ɓiiɗa laakohan. 32Ndaga ya hay kitíku ga yah yiifaꞌcaa gëmussii ga Koohɗa, ɓa ñaawalsohiri, ɓa ɓasiri, ɓa toossohiri. 33Ɓa hayyi kitíp laawoo, ɓa lëehíraa, ɓa appi. Ee bes kaahay tík ganaa, ya mílís.

34Wayee tëelíbéecaa ínohussii dara ga iñaama, ndaga iñaa woꞌeencaagari waaree kiwoꞌɗa ɗaakkee gaɓa hen, ee ɓa ínohéeríi iñaa Yéesu enee na kiwoꞌɗa.

Yéesu wëkíꞌta búumíꞌ ga Yéríkóo

(Mëccëe 20: 29-34; Marka 10: 46-52)

35Daa Yéesu hayee bi deeƴca Yéríkóo, laakka búumíraa yuŋ ga yahaanaa waasaa, yaa sarahtuk. 36Ya kelohha coowaa mbooloomaa enee na kipaafɗa, ya meekisohha iñaa hewɗa. 37Ya yéegalussa an Yéesu Nasareet yërí en na kipaaf. 38Daama, ya yaa fiip an:

- Éeƴ Yéesu, kucaasamunkii Dëwít, yërëmaaroo!

39Ɓuwaa hanohsee fíkíi mbooloomaaɗa ɓaa ñaꞌti, wayee ya yaa wëñ kifiip an:

- Kucaasamunkii Dëwítóo, yërëmaaroo!

40Yéesu tuukka, nakohha an ya haydohɗussi. Ga waa búumíraa hayya bi gari, 41Yéesu meekissari an:

- Fu waaꞌ ya mi tumiꞌtaa?

Búumíraa taassari an:

- Haꞌmudii, tumɗaaroo bi mi mín kihotsis.

42Waa ennda ɗa Yéesu woꞌꞌari an:

- Mínsisaa kihot! Ngëmiigaraa músalinndaa.

43Ga saasi, búumíraa mínnda kihot, ee ya yaa taabuk Yéesu, ya yaa ndam Kooh. Daa ɓuwaa hotee iñaama, ɓéeɓɓa ɓaa ndam Kooh ɓan.

Hewhewii winéwí'wii Kooh Kifiiliimunkii ki'askii

© Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

More Info | Version Index