Search form

Marka 9

1Yéesu woꞌissaɓa an:

- Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɓiɓoꞌ ga ɓuwii ɓii kaansoo ee ɓa hottii Nguuraa Kooh yoosuk, taam na doolaagari.

Ndamaa Kooh yoosukka ga Yéesu

(Mëccëe 17: 1-13; Lúkkaa 9: 28-36; 2 Peeꞌ 1: 16-18)

2Tíkka ga bes ciyitniinoo, Yéesu taammba na Peeꞌ, Saak na Saŋ, ya ɓayyaɓa, ɓa rek daa wéetin, ga ɗook jaŋjaŋ wiyaak. Daama jëmmaagari súpítukka ga fíkíiɓa. 3Kúltícaagari yaanaawwa ɗer bi caa melic, yaanaawlaataa wëeꞌtaa ga an wii laakkii naawohaa en ga ëldúna mín ɗa kisétíꞌ kúltí+ . 4Tëelíbéecaa hotussa Ili na Móyíis meyussa ga fíkíiɓa, ɓa ɓaa saawal na Yéesu. 5Peeꞌ dalla kiwoꞌ Yéesu an:

- Jëgírohii, dii newin garuu. Eneenaa ɗí hëwíꞌ mbaaꞌ kaahay dii: wíinoo wuufu, wíinoo wuu Móyíis, ee wíinoo wuu Ili.

6Peeꞌ ínohéeríi sah iñaa ya woꞌanɗa ndaga kitíit kihëpíꞌ, ya na tëelíbéecaa tesɗa. 7Laakka yaayeelaa hay, úullaɓa. Ee ga ɗuuƴ yaayeelaama, laakka koonaakaa koluk an:

- Ɓii yii yërí en Kowukiigoo mi keeñukɗa, súkúrukatti!+

8Ga saasi, ga daa tëelíbéecaa malaku iñaa wíilɓaɗa, ɓa hotsissii ken naɓa, enndii Yéesu dogaa.

9Daa ɓa enee na kiyoosuk ga jaŋjagaaɗa, Yéesu ɗíŋnga tëelíbéecaa an:

- Kaa ɓéestírat ken iñii ɗú hotɗa, bi ga daa Kowukii ɓii mílísan ga ɓuwaa kaaninɗa.

10Tëelíɓéecaa abussa woꞌeenaama, ee ɓa ɓaa woꞌ ga díkaantiɓa an:

- Iñii ya waaꞌ kiwoꞌ ga «kimílís ga ɓuwaa kaaninɗa» ya?

11Lëehíꞌta ɓa meekissa Yéesu an:

- Iñii tah ya jëgíroh-waascii woꞌu an Ili yërí ɗewan kihay paaƴ?+

12Ya taassaɓa an:

- Ee, Ili ɗewan kihay, ya hëwíraat iñaa en tóoh bi jek. Wayee iñii tah ya, Këyítfaa Kooh woꞌ ɓan an Kowukii ɓii hay kikooroh ga mesiklaat ciyewin, ee ya hay kisagu?+ 13Mi nak, mi woꞌꞌúu man Ili hayin kumëeñíꞌ. Ɓuwii tumuununndi iñaa neɓɓaɗa, fodaa daa Këyítfaa Kooh bín ga iñaa aaw gariɗa.

Yéesu wëkíꞌta oomaanaa laak raɓ

(Mëccëe 17: 14-21; Lúkkaa 9: 37-43)

14Waa ɓiYéesu soofussa ga tëelíbéecaa ɓíinoo, ɓa hotta ɓiɓoꞌ ɓiyewin wíiluununɓa ee jëgíroh-waascaa ɓaa coowoh naɓa. 15Daa mbooloomaa hotee Yéesu, iñaama bettaɓa. Ɓa ɓaa fool gari kikëñíꞌti. 16Ya meekissaɓa an:

- Ɗú en na kiwoꞌ ya naɓa?

17Laakka ɓoꞌ yiƴaal meƴca ga ɓuwaa, woꞌꞌa Yéesu an:

- Jëgírohii, mi haydohɗeeraa kowuroo kiƴaal, raɓ nari. Rawii luuɓlukohi hen. 18Ga daa oomaanaa mín kiꞌenoh tóoh, ya mínndi da kiɓúuk. Ya fetalli kakay dal, kúuwkaa oomaanaa kúuwi, ya úñohi síscaa, ya súwoh kas. Mi kíimin tëelíbéeciigaraa ɓa kaal rawii ga oomaanii ee ɓa mínndiika.

19Yéesu woꞌꞌaɓa an:

- Cëeƴ, ɗú ɓuwii wati ee ɗú laakoo ngëmɗa, mi enan narúu bi kera? Mi múuñɗanndúu bi kera? Haydohɗattoo oomaanaa.

Ya haydohɗussari.

20Oomaanaa yaa hot Yéesu rek, rawaa ga ɗuuƴciɗa yaa saylukohhi didóolíꞌ, oomaanaa dalla kikeen, yaa pírgínuk ga kakayfaa, kúuwkaa kaa kúuw. 21Yéesu meekissa paamunaa an:

- Iñii yii ammbi kera?

Paamunaa taassa an:

- Ammbi ga waa ya en oomaaɗa bi wati. 22Ee leekleek rawum ɓúukki ga ɗuuƴ kiwii na ga ɗuuƴ músú, ya waariri kiꞌap. Wayee en lak fu mínin yen ganaa, yërëmaaríi, fu amɗohhíi!

23Yéesu taassari an:

- An fu woꞌ an «En lak fu míninaa?» Iñaa en ɓéeɓ mínukin ga ɓaa fu gëm ga Kooh.

24Ga saasi paam oomaanaa dalla kiwoꞌ didóolíꞌ an:

- Mi gëmin! Amɗohaaroo ga dii ngëmiigoo dooyyiiɗa.

25Yéesu hotta ga daa ɓuwaa ɓaa fool kihay kilaaƴɗa, ya gëtta rawaa an:

- Fu rawii, fu yii fu haydoh kiɗek na kiluuɓɗa, mi nakkaa, meyohaa ga oomaanii ee kaa leꞌis gari bi taaꞌ!

26Rawaa meƴca ga oomaanaa na tiweeleeluk, ya yaa saylukohhi didóolíꞌ. Oomaanaa mannda na ɓaa kaan hen, bi ɓoꞌ ɓiyewin daama ɓaa woꞌ an: «Kaanin». 27Wayee Yéesu ammbari ga yahaa, kolukiꞌtari, oomaanaa tuukka.

28Lëehíꞌta Yéesu aassa kaan. Lak tëelíbéecaagari doŋ enu nari, ɓa meekissari an:

- Iñii tah ya ɗí, ɗí mínéeríi kikaal rawaama ga oomaanaa?

29Yéesu taassaɓa an:

- Kikíim Kooh kërí doŋ mín kiméyíꞌ raɓcaa manɗa ga ɓoꞌ.

Yéesu yéegalohsissa an ya hay kikaan ee ya hay kimílís

(Mëccëe 17: 22-23; Lúkkaa 9: 43b-45; Marka 8: 31-33)

30Yéesu na tëelíbéecaagari meyohussa daama, ɓa koorohha ɗuuƴ gohaa Gëlílée. Yéesu waaréeríi ɓoꞌ yéeŋ daa ya enohɗa, 31ndaga ya enee na kijëgíꞌ tëelíbéecaagari. Ya woꞌeeɓa an:

- Kowukii ɓii hay kitíku ga yah ɓuwii. Ɓa hayyi kiꞌap wayee ya kaan bi tík ga bes kaahayaa, ya hay kimílís.

32Wayee tëelíbéecaa ínohséeríi iñaa woꞌeenaama waaꞌ kiwoꞌɗa, ee ɓa kaañéeríirika kimeekisoh.

Ɓaa Yéesu woꞌ an yërí wëñ kiyak ga fíkíi Koohɗa

(Mëccëe 18: 1-5; Lúkkaa 9: 46-48; Marka 10: 35-45; Filiip 2: 5-11)

33Yéesu na tëelíbéecaagari leꞌussa Kafarnawom. Ga ɗuuƴ kaanfaa, Yéesu meekissa tëelíbéecaa an:

- Ɗú nookohee ya ga waasii?

34Ɓa ɗekka, ndaga ga waasaa, ɓa enee na kinookoh an yaa wëñ kiyak gaɓaɗa, ɓa? 35Waa ennda ɗa, Yéesu yuŋnga, ya ɓayya ɓidaaŋkaah na ɓanakɓaa, ya woꞌꞌaɓa an:

- Binaa ɓoꞌ, fu waaꞌ kikuliyuk ga yenaa, fu jom kiꞌen ga fenoo ɓéeɓ, fu en súrga ɓuwaa tóoh.

36Lëehíꞌta ya ɓeɓpa kuꞌoomaa, tuukiꞌtaja ga leelooɓa. Ya ɓeɓpaja, yugiꞌtaja ga kotcaagari, ya woꞌꞌa an:

37- Ɓaa fu teꞌ ga keeñfu oomaanii fodii yii ndaga teekiigoonaa, lakanaa fu teꞌꞌoo, mi ga kihaffoo. Ee ɓaa fu teꞌꞌoonaa, fu teꞌꞌiiroo mi yii yii rek, wayee fu teꞌ ɓan ɓaa wossooɗa.

Ɓaa kaalee raɓ ga teekaa Yéesuɗa

(Lúkkaa 9: 49-50)

38Saŋ woꞌꞌa Yéesu an:

- Jëgírohii, ɗí hotin ɓaa en na kikaal raɓ ga ɓuwaa ee ga teekfu. Ɗí waaꞌtarika kihoonoh ndaga ya bokkii garuu.

39Yéesu loffari an:

- Kaa hoonohattika, ndaga laakkii ɓaa mín kitum kíntaan ga teekkoo, ee ga saasi ya aaw kiwoꞌ iñaa moroo garoo. 40Ɓaa lebirohhii naruu, faꞌ naruu. 41Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɓéeɓ ɓaa onndúu kaas-músú kiꞌan ga teekiigoo ndaga dii ɗú en ɓuuroo mi Kiristaaniiɗanaa, ɓaama ñakoo fayaagari.

Kitagoh na iñcii tumlukohi ɓoꞌ baakaaꞌɗa

(Mëccëe 18: 6-9; Lúkkaa 17: 1-2; 1 Korenti 8: 9-13; 9: 24-27)

Yéesu woꞌissa an:

42- Wayee ɓaa baakaaꞌlukoh tuꞌoomaatii tii gëmu garooɗanaa, iñaa gën ga ɓaamaɗa wërí en ya pokɗu atoh wiyaak ga koonaakaa, ya jafu ga ɗuuƴ giiyaa. 43Ɓaa en lak yahaagaraa wërí tahhaa kitum baakaaraa, gúraawa. Iñaa gën garaaɗa wërí en fu aas ga kipeskaa leehoo taaꞌɗa na yah wíinoo, loo kilaak yah kanak ee fu kaꞌ safara, ga kiwiikaa ƴímooɗa.

[ 44]+

45Ɓaa en lak kotaagaraa wërí tahhaa kitum baakaaraa, gúraawa. Iñaa gën garaaɗa wërí en fu aas ga kipeskaa leehoo taaꞌɗa na kot wíinoo loo kilaak kot kanak ee fu jafu ga safara. [ 46]+ 47Ee binaa ɓaa en lak kuhaskaagaraa kërí tahhaa kitum baakaaraa, nísaaja. Iñaa gën garaaɗa wërí en fu aas ga Nguuraa Kooh na kuhas kíinoo loo kilaak tuhas tanak ee fu jafu ga safara. 48Daama «cëgíncaa ñamsi faanɗa kaansoo ee kiwiikaa ƴímoo taaꞌ.»+ 49En kiꞌenaa, ɓaa en ɓéeɓ hay kiɗaanu na kiwii+ .

50Maraa jofin, wayee binaa maraa safissiinaa, ma ɗaanohsan na ya? Madat na maraa ga ɓimooroommbúu+ . Laakat jam ga díkaantirúu.

Hewhewii winéwí'wii Kooh Kifiiliimunkii ki'askii

© Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

More Info | Version Index